Tosiii surulline olo ku miettii etten saata näähä enäään loree ikinä :(
Kaipaan loree niin paljon ettei kukaan voi viedä paikkaa pois sydämestä. Toivon ettei tätä hetkeä koskaan olisi tullut. Lore oli mulle kaikkein tärkeintä mitä on koskaan minulle sattunut. olin onnellinen kun sain viettää loren kanssa hyviä ja huonoja hewtkiä.JOS OLIN surullinen niin menin loren luokse ja halasin pehmeää loren kaulaa ja aloin itkeä lorea vasten. Tuntui että lore ymmärsi mitä tarkoitin. Sain kokea kaikkea uutta ja hevonen opetti minulle paljon mutta se on mennyttää. tuntuu ettei lore mennyt kauas, mutta tiedän etten tule lorea enää näkemään.
LOREN LÄHTÖ!
Sain puhelun loren omistajalta. Että lore on juuri lastattu koppiin ja matka uuteen kotiin on alkamassa. Siinä vaiheessa en tajunnut sanoa kuin "pidä hyvä huoli loresta". Puhelu loppui ja sen jälkeen tajusin vasta että mitä olin juuri kuulllut. itku tuli ja sydämestä irtosi suuri pala. Aukko jää ammottamaan tyhjyyttään.
Oli ilkeän kuulosta kun lähdin loman jälkeen pois ja lore vaan jää hirnumaan perään kun viimeisen halin hänelle annoin. Tämä tekee niin kipeää. toivosiin että ajan voisi kääntää nurinnperin. Sain tälläisen viestin omistajalta siirto aamuna sunnuntai-iltana ois pollukan siirto kaavailtu...mutta eiköhän teidät tiet kohtaa taas joskus mistäs sitä tietää jos onnenhummasta vielä joskus löydytään...
 |
| Meillä oli hyviäkin aikoja <3 |
http://www.youtube.com/watch?v=Z6NjTxs_MWo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti